...onneksi! Kuva on ylivoimaisesti paras Finlandia-talon näyttelyssä olleista ei pelkästään visuaalisin ansioin, vaan erityisesti siksi, että se luo uutta. Luovuuden on mahdollistanut aukko VLK-tapahtuman säännöissä. Ehkä puhdasoppiset keksivät nyt kuitenkin ehdottaa, että vastedes kuvan metadatan on osoitettava, ettei salamavaloa ole käytetty, se kun on täysin luonnotonta. Ja yhtä selvää kuin se, että puun poistamisen tulee tapahtua kirveellä maisemassa (kuten Ansel Adams teki) eikä Photoshopilla kuvassa, on se, että kalansilmävaikutelma on hankittava ostamalla erikoisobjektiivi eikä kuvaa käsittelemällä - jälkimmäinenhän on mahdollista, mutta kiellettyä.
Voittajakuva on loistava poikkeus verrattuna niihin perin tavanmukaisiin "aitoihin" kuviin, joita on vuodesta toiseen nähty apean samankaltaisina toisintoina. Toivottavasti voittajan esimerkki innoittaa yhä useampia kuvaajia käyttämään luovuuttaan porsaanreikien etsimiseen VLK:n säännöistä. Siten on toiveita nähdä jatkossakin jotakin pysäyttävää, jopa innostavaa. Sääntöjen väljentämistä täytyy tietenkin toivoa - tai edes sitä, että tapahtumaan liitettäisiin jännittävä "luova sarja" vaikkapa "aitojen" kuvien keskinäisen kilpailun ulkopuolelle. Tapahtuman kiinnostavuus paranisi. Kuusamo Nature Photo on toistaiseksi turhaan näyttänyt hyvää esimerkkiä.
-------
P.S. luontokuvan "aitoudesta": - Sitä pohdiskeli tilaisuudessa Benjam Pöntinen kuvillaan puolikesyistä ketunpojista. Jotkut kuvista oli sääntöjen sallimilla ja perin yleisillä käytännöillä (kameran asettelu, kuvan rajaus jne.) manipuloitu näyttämään todellisuutta villimmässä luonnossa otetuilta. - Kiitos!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ovatko kameran asettelu ja kuvan rajaus manipulointia?
VastaaPoistaSuurimmat manipuloinnit tehdään jo ennen kuvan ottoa. Kohteen valinta ja kameran suuntaminen ovat näitä. Pöntisen näyttämä kuva oli hyvä esimerkki tästä. (Kuvassa oli kaksi ketunpoikaa juomassa vettä. Näytti kuin ne olisivat olleet joen tai järven rannalla. Oikeasti ne olívat pienellä hiekkatiellä olevan lätäkön vierellä). Tuo Väärän Kurkun viittaus sääntöihin tarkoittanee sitä että VLK:n säännöt sallivat sen).
VastaaPoistaAnsel Adams oli aikamoinen velho pimiössä ja ymmärtääkseni teki printeilleen kaikkea sitä mitä mustavalkoiselle printille voi tehdä, niin paperia valottaessa kuin kiinnityksen jälkeenkin (kuten niin moni klassinen valokuvaaja jota niin ihaillaan 'puhtaudesta'). Kirves ei ollut Adamsin ainoa työkalu, ihan varmasti käytti myös pensseliä ja jonkinlaista versiota Farmer's reducerista.
VastaaPoista- Niin, Adams ei olisi käyttänyt kirvestä, jos hänellä olisi ollut Photoshop. Valtaosa nykyisistä luontokuvaajien laumoista ihailisi nyt hänen taitoaan ja jäljittelisi hänen tapaansa manipuloida kuvatiedostoa. Suoran "aidon" kuvan puolustajille hymyiltäisiin. Ja jos Adamsilla olisi ollut värifilmiä, nykyhistoriamme kertoisi, miten diakuvaajien luovuuden puutteesta sorvailtiin "basistivitsejä".
VastaaPoistaDiakuvaajien väitetäänkin olevan paljolti vastuussa siitä, että VLK ei salli kuvien parantelua. Adamsin kuvat kuitenkin saisivat osallistua? Johdonmukaisuus? Mustavalkoisuuteen manipulointia on jatkettu pimiössä. Olisi hauska tietää, paljonko mustavalkokuvia on tarjottu kilpailuun viime vuosina. Mustavalkoinen kuvaa usein erinomaisesti ihmisen ja luonnon suhdetta, luontoelämystä - mutta sekö ei ole "aitoa"..?
Jussi
Juu, koko keskustelu kuvien manipuloinnista on hieman harhaan johtavaa. Kuten edelläkin on jo todettu, jokaiselle kuvalle tehdään jotain, joka määrittelee sitä suhteessa todellisuuteen, josta kuva on otettu. Kuva on aina kuva riippumatta siitä, miten se on tehty: onko tehty vain ratkaisuja kameralla vai myös myöhemmisssä vaiheissa. Niinpä kuvan manipuloinnista puhumisessa ei välttämättä ole mieltä. Ongelma vain syntyy silloin, kun valokuvan ajatellaan tallentavan uskollisesti todellisuutta ja kertovan siitä jotain alkuperäistä, aitoa. Rajauksesta lähtien kuva muuttuu teokseksi, joka heijastelee tekijäsnsä valintoja. Se elää omaa elämäänsä riippumatta siitä ympäristöstä, josta se on tallenne, ja rippumatta jatkojalostuksen määrästä.
VastaaPoista